En tiedä, miten kuvailisin masennuksen. Itselleni kaikki on silloin verestävää, särmikästä, vellovaa ja iholle tahmeasti tarttuvaa, sisäänpäin kääntynyttä. Jos et pysty ymmärtämään, etsi googlesta eteerinen kuva masentuneesta ihmisestä, jonka kasvot ovat luotuna alaspäin ja jonka silmät säilyvät utuisena mysteerinä. Mielellään mustavalkoinen ja taiteellinen. Helpotan tehtävääsi hakemalla käyttöösi yhden kuvan tuhansista.

( http://shawnlindsey.org/wp-content/uploads/2013/01/Depression_02.jpg )

 

Katso kuvaa tarkasti ja anna empatian täyttää sydämesi ja mielesi katsoen kaunista kärsimystä. Onnistuiko? Ja sitten, käännä olettamuksesi posasta negaksi. Päinvastoin. Pääset takuulla lähemmäksi tätä tilaa.

Etsi avainsanoja;

Yksin - ei suinkaan jätettynä, ihmiset poisajamana vaan itsekkäästi sisäänpäin kääntyneeksi. Sitä ei tarkoita, mutta niin tekee, ja yht'äkkiä maailma pyörähtääkin oman navan ympärillä. Läheiset kaikkoavat, eivät siksi, että tuntevat kykenemättömyyttä auttaa, vaan siksi, että heidät unohtaa. Kauniisti voisi sanoa, että heitä säästää. Haluaa heidän lopettavan huolehtimisen. Olevan mukana vain, kun voi paremmin. Tosiasiassa heidät unohtaa, ja keskittyy ainoastaan itseensä. Jos he ovat ympärillä, heitä ei oikeasti näe.

Pysähtyneisyys - kaikkea muuta, sydänalassa lepattaa niin kovaa, kirkkaasti ja polttavasti, itsesyytökset kiertävät kehää, "pitäisi-ajattelu" valtaa alaa. Toisinsanoen levottomuutta pinnan alla.

Suru - ei niin yksinkertaista! Tämä cocktaili sekoittuu mustasta äärettömästä - surua, turhautuneisuutta, tuskaa, hysteriaa, paniikkia, ilon pilkahduksia, tukahtuneisuutta, hulluutta, itkua, naurua, huutoa, syytöksiä, itseinhoa.. Tätä listaa voisi jatkaa ikuisesti.

Kyynel - voi voi, ne ehtyvät pian, niihin väsyy, ne eivät ehkä koskaan vieri, tai sitten salassa. Niitä ei tunnusta itselleen. Kyseessä on "huono päivä", naistenvaivat, kuume, särky tai roska silmässä, sillä päällä on selviytymismoodi. Jos se ei näy, silloin paha olo ei ole totta / niin paha, että siitä tulisi huolestua. Enempää kuin jo on. Jos on.

Tässä sinulle vain muutama esimerkki. Kuten kaikkia listoja, näitä voi jatkaa ikuisesti. Ainut, mitä tästä toivon itse saavani, on ajatuksen siemen terveiden siitä, mitä masennus on, ja mitä se ei ole. Unohtakaamme mediaseksikkyys, hauraus, tuskaisuus, särkyvyys.. Sitäkin toki on, mutta on niin paljon muutakin.

Kansankielessä masennuksesta on tehty yleinen termi hetken alakuloon ja turhautumiseen, tyyliin "salkkarit jäivät kesätauolle, olen niin MASENTUNUT". Jos sana on pakko riistää niille joille se on oikeutettu sanan täydessä merkityksessä, toivoisin sen edes osittain tavoittelevan oikeita asioita.

 

 

" And I find it kind of funny /
I find it kind of sad /
The dreams in which I'm dying are the best I've ever had /
I find it hard to tell you /
I find it hard to take /
When people run in circles it's a very, very /
Mad world, mad world "

- Gary Jules, "Mad world" -